Vallitsevat näkemykset Paavalin ristiriitaisesta minästä. Osa 1/2 minä = kristitty

Tämä on kolmas kirjoitukseni kirjoitussarjassa, joka pohjautuu päättötyöhöni ja Room. 7:14-25 minään. Päättötyöni löytyy kokonaisuudessaan tästä. Seuraavassa kahdessa kirjoituksessa käyn läpi, mitä minän identiteetistä on aiemmin kirjoitettu. Viimeistään tässä vaiheessa lukijan kannattaa lukea Room. 7. luku läpi. Kirjoituksen seuraamisen helpottamiseksi kannattaa myös pitää lukua auki tämän kirjoituksen (ja myöhempienkin) rinnalla.

Paavalin ristiriitainen minä-hahmo on kiehtonut raamatunlukijoita halki historian. Minän identiteetistä on oltu milloin mitäkin mieltä. Yleisin vastakkainasettelu liikkuu sen ympärillä tarkoittiko Paavali minällä kristittyä vai ei. Tässä kirjoituksessa esittelen tärkeimpiä syitä tulkita minä kristityksi ja seuraavassa kirjoituksessa esittelen puolestaan tärkeimpiä argumentteja tulkita minä ei-kristityksi.

Minä = kristitty

Tärkeimmät argumentit tulkita minä kristittynä voidaan jakaa puoltaviin ja mahdollistaviin argumentteihin. Puoltavat argumentit ovat selkeästi tekstistä nousevia vihjeitä minän identiteetistä. Mahdollistavat argumentit puolestaan ovat enemmänkin tekstin ulkopuolelta tulevia ajatuksia, jotka lähinnä selittävät miten kristitty minä voi olla näin ristiriitainen kaveri. Mahdollistavat argumentit eivät kuitenkaan ole riittäviä perusteluita minän tulkitsemiseksi kristityksi.

Puoltavia argumentteja ovat:

• minän luonnollisin viittauskohde on Paavali ja aikamuodon vaihtuminen menneestä nykyiseen (Room. 7:7-13 on menneessä aikamuodossa, kun taas Room. 7:14-25 ovat nykyisessä aikamuodossa) viittaa luonnollisimmin Paavaliin kristittynä
• ilmaukset kuten "sisäinen ihminen" nähdään olevan mahdollisia vain kristityille
• jakson yhteenveto ("Niin minä siis tämmöisenäni palvelen mielellä Jumalan lakia, mutta lihalla synnin lakia") esitetään vasta jakeen 25a voitonhuutojen jälkeen.

Mahdollistavia argumentteja ovat:
• minän dualisuus eli minässä olisi jotain enemmän kuin vain Paavalin mainitsema liha (tämä nousee erityisesti jakeen 18a tarkennuksesta "se on minun lihassani"
• Paavalin teologialle ja muutenkin kristilliselle ajattelulle tyypillinen ”jo nyt, ei vielä” -ajattelu. Tämä mahdollistaisi kristityn olevan samaan aikaan synnistä vapaita (Room. 6:18) ja synnin vallan alla (Room. 7:14).
• Room. 7:14-25 minän kokemus on nähty samankaltaisena selkeästi kristityistä kertovan Gal. 5:16–17 jakson kanssa.

Näiden lisäksi monet raamatuntulkitsijat ja erityisesti saarnaajat vetoavat kristittyjen omaan arkielämän kokemukseen. Lukuisia ovat ne saarnat, joita myös itsekin olen pitänyt, joissa sanotaan suunnilleen seuraavasti: "Jos jopa apostoli Paavali joutui kirjoittamaan näin, niin kuinka me luulemme olevamme jotenkin parempia. Jos tutkimme itseämme rehellisesti ja avoimesti, huomaamme pian yhtyvämme Paavalin kurjaan huutoon: Minä kurja ihminen! Kuka minut pelastaa tästä kuoleman ruumiista?"